On jälleen se aika vuodesta, kun on tullut aika pysähtyä ihmettelemään Jumalan rakkauden suuruutta ihmiskuntaa kohtaan. Pääsiäisen tapahtumat n. 2000 vuotta sitten ovat edelleen ihmiskunnan toivo. Jumalan ennaltamääräämä mies, hänen oma poikansa Jeesus sovitti ristillä kaikkien ihmisten synnit.
Jeesus itse sanoi häntä kuulemaan tuleville ihmisille: Tätä hetkeä varten olen tullut. Kuolemaan jokaisen ihmisen syntien puolesta ja nousemaan kolmantena päivänä ylös kuolleista, jotta mekin pääsemme aikanaan Hänen tykönsä taivaaseen.
Lehdissä kysyttiin joiltakin suomalaisilta mitä mieltä he ovat pääsiäisestä? Joku vastasi iloitsevansa muutamasta ylimääräisestä vapaapäivästä, toinen piti hyvänä nähdä enemmän perhettä, kolmas arvosti hyvää ruokaa. Mutta voimme kysyä toisinkin päin, mitä mieltä pääsiäisen on meistä? Sinusta ja minusta. Mitä Jeesuksen ristintyö sinulle merkitsee vai onko sillä vain ajallisia merkityksiä?
Tämä kiirastorstain ilta valmisti Jeesusta ristintapahtumiin. Jeesus halusi viettää omiensa kanssa ehtoollishetken ennen kuin julmat ristintapahtumat alkaisivat. Jeesus ja opetuslapset olivat viettäneet tiiviisti aikaa toistensa seurassa n. kolmen vuoden ajan. Opetuslapset olivat nähneet läheltä Jeesuksen opetukset, ihme ja tunnusteot. Jeesus rakasti opetuslapsia loppuun asti ja halusi vielä pestä heidän jalkansa osoituksena palvelijan mielenlaadusta.
Nyt oli tulossa hetkeksi ikävä eron hetki, jolloin opetuslasten oma usko punnittaisiin. Kriisitilanteet paljastavat meille mitä sydämen sisimmässä on. Tälläkin hetkellä monet kokea ahdistuksen keskellä suurta rauhaa, toiset levottomuutta.
Jeesuksen opetuslapset olivat tavallisia ihmisiä, vaikka he olivat saaneet olla Jeesuksen seurassa viimeiset vuodet. Koska he olivat saaneet seurata Jeesuksen elämää ja toimintaa, heidän oma uskonsa ei oltu punnittu vielä. On hyvä että uskoamme välillä olosuhteet ja tilanteet koettelevat.
Jeesus sanoi ehtoollisella oltaessa Simon Pietarille: Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja; 32mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi.
Vainoissa ja ahdistuksissa meitä seulotaan. Kenenkään ei pidä kuitenkaan vaipua epätoivoon seulomisen hetkellä. Kuten Jeesus sanoi, hän on sinun kanssasi noissa hetkissä, valvoo ja rukoilee sinun puolestasi ja kuten psalmissa 23 sanotaan jakeessa neljä: Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. ja hän valvoo tilanteita ja Hänellä on todellisuudessa kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Ja kun ihminen on koeteltu, hän palaa vahvempana niistä takaisin.
Raamattu kertoo erityisesti kahdesta miehestä, joita kiirastorstaina ja pitkänäperjantaina seulottiin. He olivat Juudas Iskariot ja edellä mainittu Simon Pietari. Lohdullista, että molemmat epäonnistuivat seulonnassa. Hekään eivät kestäneet koetuksen hetkellä, mutta se mistä tänään haluan puhua on se, mitä teemme jos olemme epäonnistuneet koetuksissa. Sillä on iankaikkisessa mielessä ratkaiseva merkitys.
Juudas Iskariot on pääsiäisenä surullinen esimerkki siitä, miten ihminen voi reagoida väärällä tavalla epäonnistumisen jälkeen. Hän oli tehnyt karmaisevan synnin, kavaltanut Jeesuksen ylipapeille ja pyhäkön vartioston päälliköille ja saanut siitä palkkioksi 30 hopearahaa, Sakarjan profetian mukaan. Kun Juudas sitten myöhemmin tajusi virheensä, kavaltaneensa viattoman ihmisen, hän oli niin epätoivon vallassa ettei nähnyt ulospääsyä siitä, vaan meni ja hirttäytyi. Se ei kuitenkaan ole oikea tapa edes sielun mustassa yössä. Juudas oli niin kiinnittänyt katseensa itseensä ja toisiin ihmisiin, ettei hän nähnyt muuta ulospääsyä kuin oman henkensä riistämisen. Hän ei mennyt epäonnistumisensa jälkeen Jeesuksen luokse vaan ihmisen luokse, ylipappien ja vanhimpien luokse ja heitti saamansa 30 hopearahaa heidän jalkoihinsa ja sanoi että oli kavaltanut viattoman veren. Hän sai kuulla ynseät sanat että mitä se heitä liikuttaa, oma vika.
Juudaksen olisi kannattanut mennä Jeesuksen luokse ja osoittaa katumusta hänelle, hän olisi voinut saada armon kuten toinen pahantekijöistä ristillä jos olisi pyytänyt, mutta niin hän ei tehnyt. Vain Jeesus voi antaa syntejä anteeksi. Vain hänessä ihminen voi saada rauhan.
Jos ihminen tuijottaa vain omaan napaansa, hän pysyy toivottomana. Kun ihminen kääntyy Jumalan puoleen, on totta, että silloin katsomme aluksi itseemme. Tuhlaajapoikakin meni itseensä. Mutta siihen ei ole tarkoitus jäädä. Tuhlaajapoika ei jäänyt makaamaan sikakaukalon ääreen, vaan lähti kohti Isän kotia. Samalla tavoin meidän tulee tehdä. Kun olemme havainneet oman pahuutemme, lähdemme kohti Isän kohtia, juoksemme kohti Jeesusta. Luuk 15 kertoo että Isä lähti myös poikaa vastaan oikein juosten ja toivotti tervetulleeksi kotiin. Näin Jumala myös meitä kohden toimii kun syyllisyydessä, synnin tunnossa päätämme nousta ja lähteä Taivaallisen Isän kotia kohti. Hän juoksee vastaan, ottaa meidät vastaan, tuo parhaat ja puhtaat vaatteet ja laittaa aterian. Jos sinä olet tänään eksyksissä, älä tee väärää reaktiota, pakene omaan itseesi tai toisten ihmisten luokse vaan Jeesuksen luokse. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Perillä saat puhtaat puhtaat vaatteet ja ateria odottaa.
Myös Simon Pietari epäonnistui koetuksessa. Hänen ongelmansa oli omavoimaisuus ja ylpeys. Aterialla oltaessa Simon oli niin varma omasta kristillisyydestään, että vaikka kaikki muut kieltäisivät Jeesuksen, hän pysyisi varmasti lujana. Kuultuaan Pietarin uhon, Jeesus varmasti rakkautta silmissään katsoi Pietaria ja sanoi, että ennen kuin kukko kahdesti laulaa, hän kolmesti kieltää mestarinsa. Näin todella kävikin vain muutama tunti myöhemmin.
Kun Jeesus sanoi että kavaltajan käsi on hänen kanssaan samalla vadilla, opetuslapsien tilannetaju petti taas täysin. He rupesivat miettimään kuka sen mahtoi tehdä ja sen jälkeen kinastelemaan kuka heistä olisi suurin.
Pietari joutui siis myös raadollisella tavalla pettymään itseensä. Todella kolmessa eri tilanteessa Pietari kielsi tuntevansa Jeesuksen. Kun kukko sitten lauloi, ja Jeesus katsoi Pietaria, tämä tajusi lankeamuksensa. Mutta Pietari ei reagoinut vahingollisella tavalla. Hän kyllä itki katkerasti epäonnistumistaan. Mutta se oli katuvaa itkua, muutoksen haluista itkua sydämestään. Hän todella rakasti Jeesusta, mutta ei omassa voimassaan onnistunut vaelluksessaan.
Hän oli oppinut tuntemaan Jeesuksen. Hän varmasti mietti vuosien varrella Jeesuksen osoittamaa armoa syntisiä kohtaan ja halusi itsekin luottaa Jumalan armoon. Ja luotti ennenkaikkea Jeesuksen sanoihin ehtoollisella: Minä olen rukoillut ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjiin. Tekomme ja ansiomme monesti raukeavat tyhjiin. Epäonnistumiset eivät kuitenkaan saa raukaista uskoamme tyhjiin. Omavoimaisuuteemme ja erinomaisuutemme jossain kohtia raukeavat,ja hyvä onkin niin että ne raukeavat tyhjiin, mutta silloin älä laita katsettasi itseesi kuten Juudas vaan Jeesukseen kuten teki Pietari! Nosta katseesi Jeesukseen.
Jumalan miestä Moosesta käskettiin Israelin erämaavaelluksen aikana tehdä vaskikäärme ja panna se tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon. 4.Moos 21:9. Pietari katsoi Jeesusta ja jäi eloon ja Juudas katsoi itseänsä ja syntisyyttänsä ja kuoli.
Jeesuksella oli sanojensa mukaan myös Pietarille tehtävä: vahvista veljiä. Siinäkin katse oli pois omasta itsestä, Jeesukseen ja lähimmäiseen, toisiin ihmisiin. Se on Jumalan suunnitelma. Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus sitten kolmannen kerran ilmestyi Simonille Tiberiaanjärven rannalla. Jälleen ateriayhteyden jälkeen Hän palasi ennen kuolemaansa antamaansa tehtävään ja halusi uudistaa sen: Hän kysyi kolme kertaa Pietarilta rakastiko Hän Jeesusta. Kun Pietari, samoin kuin kiellettyään kolme kertaa, sanoi rakastavansa Jeesusta kolme kertaa, Jeesus antoi Simonille tehtäväksi Ruokkia karitsoita ja lampaita ja kaita heitä. Hänestä tuli todella monella tapaa uskonmatkaajien vahvistaja.
Kun Jeesus oli saanut riisua Pietarin omavoimaisuudesta ja ylpeydestä, hän oli siinä sydämen olotilassa, joka oli Herran mielenmukainen, hiljainen ja nöyrä. Pietarin kirjeissä näkyy hellän ja rakastavan paimenen huolehtiminen laumasta ja apostolien teoissa näemme toimivan Jeesuksen voimassa, ei enää omassa voimassa.
Ystävä, pääsiäisen ehtoollinen julistaa meille uuden elämän mahdollisuutta Jeesuksessa. Olemme itsessämme samanlaisia ihmisiä kuin olivat Juudas Iskariot ja Simon Pietari. Epäonnistumme monessa koetuksessa. Ratkaisevaa on kuitenkin miten me reagoimme.
Juudaksen tavoin monet elävät ilman toivoa ja ilman Jumalaa tässä maailmassa. Älä jää kuitenkaan tuijottamaan itseesi tai etsimään muutoksen mahdollisuutta toisista ihmisestä tai mistään muusta. Apu toivottomuuteen tulee Jeesukselta. Hänen tykönänsä on armo ja anteeksiantamus. Hän vain odottaa, että ihminen kääntyy Hänen puoleensa ja etsii apua Häneltä. Joh 10: 10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. Jeesus haluaa olla sinunkin hyvä paimen.
Meilläkin on varmasti ollut kukonlaulun hetket omassa uskonelämässämme. Juuri se, missä on luullut olevansa vahva ja luottaa siihen, onkin kärsinyt tappion. Elämä ei kuitenkaan lopu siihen. Se on vain omien voimien ja tekojen jälkeinen uusi alku katuvalle. Herra itse antaa uuden voiman ja uuden alun. Nöyryys ja hiljaisuus, on valtasi salaisuus lauletaan pääsiäislaulussa. Sellaisen sydämen saa oikeassa suhteessa ja mielen laadussa Jeesukseen.
Tänään meillä on uuden alun mahdollisuus Jeesuksessa. Erkki Lemisen laulussa on ihanat, ajankohtaiset sanat meille: 1. Ristin luona kiusatulla, / langenneella vaivatulla / paras paikka on, paras paikka on. / Siksi älä koskaan lähde, / älä minkään synnin tähden / ristin luota pois, ristin luota pois. / Ristin luona ainoastaan synnin turmelusta vastaan voitto saatu on. / Ristin luona ainoastaan / Isä armahtavi lastaan, / rauhan julistaa, rauhan julistaa.
Mika Tapio, pastori